lauantai 25. helmikuuta 2017

Loppukesän tunnelmia 2015

Loppukesä meni onneksi enemmän pihasta nauttien kun viimeisinkin projekti eli ruusupenkki talon eteläpäätyyn oli saatu valmiiksi. Meidän pieni vauva tuntui kasvavan hujauksessa tuona kesänä.
Meidän pieni 4kk päiväunilla pihalla
Loppukesässä minusta parasta on puutarhan antimet. Samaa mieltä tuntui olevan meidän esikoinenkin, joka söi välipalan suoraan puskaista. Herneet, vadelmat, viinimarjat ja kirsikat hävisivät nopeasti pienen tytön suihin. Myös naapurin lapset kävivät satunnaisesti herkuttelemassa meidän pihalla.
Suklaakirsikoita


Naapurissamme asuu minun siskoni perheineen ja on ollut mahtava jakaa hänen kanssaan tämä harrastus. Siskoni kävi mm. ottamassa nämä tämän postauksen ihanat kuvat.
Etupihan syysleimut 2015

Kerrottu syysleimu 'Tiara'
Tämä puutarhaharrastus on varmaan imetty jo äidinmaidossa. Äitimme työstää tällä hetkellä eläketalonsa pihaa ja on ollut ilo seurata, miten ihana ja massiivinen piha heille tuleekaan. Ja mikäs se parempaa kun suku täynnä puutarhahulluja. :D Hauskaa jakaa tämä harrastus läheisteni kanssa. Puutarhahömpötys on sen verran tiivistä siskoni kanssa, että monesti teemme siskoni kanssa yhteistilauksia erilaisiin nettikauppoihin. Lisäksi jaamme keskenämme jonkin verran ideoita ja toimimne uusina silminä, jos omassa pihassa jokin kohta mättää eikä itse keksi ratkaisua sille. Ja tietysti käymme näin naisten kesken porukalla joka vuosi Kevätmessuilla. Ne reissut vasta kahjoja ovatkin. :D

Salaa toivon, että lapsenikin innostuisi aikanaan pihahommista. Tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. On kiva huomata, miten pienenä se innostus jo alkaa. Ensi kesänä toivottavasti jo kylvetään porukalla kasvimaalle siemeniä.
Herneet ovat namia
Neiti Näppärä herneiden kimpussa
Loppukesä on hieman ristiriitaista aikaa. Tykkään, että meidän piha näyttää parhaimmalta siinä kesä-heinäkuun vaihteessa. Tuolloin kasvit ovat ihanan muhkeita ja raikkaita. Lisäksi tuolloin meidän pihassa kukkii kaikista eniten. Loppukesästä pidän tietystä kasvien kypsyydestä, mutta se tietty raikkaus on jo tiessään, mikä muistuttaa jo tulevasta syksystä.

Syyshortensiat kukassa
Muutaman vuoden pihaamme katseltuani, haluaisin tulevina kausina panostaa hiljalleen enemmän myös loppukesän kukkijoihin. Toki niitä loppukesän kukkijoita on jo nyt jonkin verran, mutta haluaisin niitä hieman lisää ja ripoteltua enemmän ympäri puutarhaa.

Keijunkukka 'Palace Purple'
Varsinkin erilaiset perhoskasvit ovat ihania. Se on suorastaan nautinnollista seurata sitä kuhinaa, mikä käy muun muassa kaunopunahatuissa ja punavärimintussa. Vuosien mittaan onkin tullut kiinnitettyä yhä enemmän huomiota kasvivalintoja tehdessä, että ne olisivat myös mehiläisten ja perhosten mieleen.
Kaunopunahatut ovat ihania perhoskasveja
Punaväriminttu houkuttelee myös hyönteisiä
Erilaiset maksaruohot ovat myös hyviä perhoskasveja

torstai 16. helmikuuta 2017

Yleisnäkymiä 2015

Kesä 2015 meni lähinnä erilaisten pienten projektien parissa, muutama uusi kukkapenkki ja parin vanhan laajennus. Mies naureskeli, että on hoopoa laajentaa heti alkuun edeltävänä kesänä tehtyjä kukkapenkkejä. No niinhän se toki on. En vain tajunnut pihan tekemistä aloittaessa, miten tämä harrastus veisikään mukanaan. Alkuunhan ajattelin, että meille tulisi se perinteinen lähiöpiha etupihan havuine ja hakkeineen. Kröh, lapasestahan se mopo lähti ja pahasti (se ei ole kyllä kohdallani mitenkään uutta ;D).
Tältä näytti sisääntulo 2015
Etupihaa parkkipaikan suunnalta kuvattuna
Etupihan kukkapenkkiä toiseen suuntaan
Muutos vuoteen 2014 tuntui melko suurelta. Jo vuodessa perennat tuuhentuivat reippaasti ja puut sekä pensaat kasvoivat korkeutta hiljalleen.
Talon eteläpäädyssä kasvaa rajalla syyshortensioita
Toki edelleen odotan sitä aikaa kun puut ja pensaat ovat oikeasti isoja. Tällä hetkellä pihamme vaikuttaa melko kaljulta ja tasaiselta pienten puiden takia.
Takapiha 2015

Hyötypuutarha
Kasvilavoja

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Pionimaniaa 2015

Kaiken touhuilun lomassa piti tietenkin vahtia pihani ihanimpia vauvoja, pioneita. Heti keväällä alkaa armoton piippojen seuraaminen ja niiden vaaliminen touhukkailta lapsilta. Nuput pitää myös muistaa köydä laskemassa ja tarkastelemassa niiden pullistumista.
'Karl Rosenfieldin' nuppu ja muutama sivunuppu

Pioneita on tullut haalittua nyt parin vuoden aikana muutamia. Tällä hetkellä niitä on varmaan päälle 90 puskaa (samaa lajiketta saattaa olla useampi). Kesällä 2015 kukki vasta muutama pioni, mutta voi sitä huumaa, kyllä niitä piti joka päivä käydä vähän nuuhkimassa ja kuvailemassa. Tuona kesänä pionit olivat melko myöhään kukassa, muistaakseni paras kukinta oli vasta heinäkuun alussa, sillä alkukesä oli sen verran viileä. Kukinta kesti myös mielestäni melko pitkään sopivan viileyden takia.
Tuntematon v.punainen pioni ja jalokurjenpolvi 'Patricia'

Etupihan kukkapenkkiä 2015
Sama etupihan kukkapenkki
Pettymyksiäkin on tullut jonkun verran näiden parissa. Aika moni on osoittautunut ihan joksikin muuksi lajikkeeksi, mitä olen ostanut. Perus Kalleja (Karl Rosenfieldejä) löytyy kohta tältä pihalta liikaa. Nättihän sekin on, mutta jos on maksanut jostakin hienosta lajikkeesta sen yli 20e ja kyseinen taimi osoittautuu vuosien vaalimisen jälkeen Kalleksi, onhan se pettymys melko suuri kieltämättä. Tämän takia itselläni suurin pionihuuma taitaa olla ohitse ja jatkossa keskityn enemmän muihin kasveihin.
'Karl Rosenfield'

Tämän piti olla 'Festiva Maxima', mutta osottautui joksikin muuksi

Toki on hyvä muistaa, ettei puutarhan hoitoon tulisi suhtautua liian vakavasti ja pettymyksiä tulee pakosti aina, tavalla tai toisella.
'Santa Fe'
Olen pyrkinyt ripottelemaan pioneita ympäri pihaa, sillä tykkään niiden kukinnoista ja tuoksusta (olen pyrkinyt valitsemaan tuoksuvia lajikkeita). Tykkään yhdistää pioneita erilaisten perennojen kanssa ihan jo sen takia, että pidän siitä, että joka penkissä kukkisi ympäri kasvukauden jokin kukka. Ja toki pioni näyttää erittäin hurmaavalta jonkun keveämmän perennan rinnalla. Pääasiassa olen lykännyt pioneiden seuraan erilaisia kurjenpolvia ja maksaruohoja sekä tähtiputkia ts. ei liian vahvajuurisia lajeja. Taustalle olen laittanut korkeampaa perusperennaa, kuten perinteistä siperiankurjenmiekkaa tai päivänliljoja.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Kesän 2015 muut projektit

Pergolaportin jälkeen kesä oli edelleen vielä aluillaan ja tarmoa sekä aikaa oli jäljellä reilusti. Päätin siis kaivaa pari uutta kukkapenkkiä lisää. Ensimmäisenä kaivoin uuden kukkapenkin autokatoksen sivuun takapihalle. Aiemmin tuossa kohtaa oli kasa seulanpääkiviä, mutta yhden kesän sitä katseltuani, pidin sitä tylsänä, joten se sai lähteä.
Autokatoksen sivun kukkapenkin pohjat valmiina
Miehen kanssa yhdessä rakensimme aiemmin keväällä pihalle roskakatoksen, niin pitihän sen ympäristö tietty laittaa myös siistiksi ja ajatuksena oli, että tulevaisuudessa roskakatosta verhoaisi köynnösruusut ja kärhöt.
Valmis kuoppa köynnösruusuille
Uuden kukkapenkin mallailua
Kesän viimeinen isompi projekti oli lasten leikkipaikan rakentaminen. Olimme jättäneet pihalle selkeän hiekka-alueen, jolle mieheni hankki Jungle Gym- leikkikeskuksen. Siinä olikin oma väkertäminen, että saimme sen kasaan. Tämän häkkyrän myötä lapset viihtyvät tätä nykyä paljon paremmin omalla pihalla kun on oma leikkipaikka kiikkuineen ja liukumäkineen.

Olen koittanut saada tuon leikkipaikan ympäristön viihtyisäksi erilaisilla kasveilla, yhdellä sivulla kasvaa heti alkukeväästä kukkiva lamohietakirsikka, jonka loppukesästä kypsyvät marjat ovat syötäviä, vaikkakin melko kitkeriä. Yhdessä kohtaa leikkipaikkaa kasvaa kiveä vasten itsepölytteinen kiinanlaikkuköynnös DR. Szymanowski, joka tekee syötäviä minikiivejä (satoa edelleen odotellessa). Toisessa kohtaa leikkipaikkaa kasvaa Kuntalan punaluumu allaan kuukausimansikkaa. Ja alhaalla olevassa kuvassa näkyy leikkipaikan takana hyötypuutarha, josta löytyy lapsille lisää mansikkaa, lisäksi vadelmaa, herneitä ja muita vihanneksia. Lisäksi hedelmäpuutarha rajaa leikkipaikkaa yhdeltä sivulta, joten sieltä lapset löytävät tulevaisuudessa omenaa, päärynää, viinimarjoja ja karviaisia.
Jungle Gym ja takana hyötypuutarha
Lamohietakirsikka

maanantai 9. tammikuuta 2017

Kevät 2015 ja pergolaportin rakentaminen

Kevättalvet menevät aina uusia projekteja suunnitellessa ja mieli ei malttaisi odottaa kevättä. 2015 kevättalvi meni kuitenkin osaltani meidän toista lasta odottaessa ja sitten myöhemmin vauvaa hoitaessa. Silti keväällä kaiken vauva-arjen keskellä veri alkoi taas vetää iltaisin pihalle. Päätin, että pientenkin lasten kanssa voi harrastaa pihahommia. Illat ovat aina olleet sitä omaa aikaani, sillä meidän lapset ovat aina käyneet ajoissa nukkumaan. Sen puoleen uskalsinkin taas aloitella vähän pidempikestoisia projekteja.
Sirotuomipihlaja on meidän pihan kevään ensimmäinen kukkija
Hedelmäpuutarha
Takapihaa ja alatonttia
Alatontin alppiruusut kukassa
Etupihan istutusaluetta
Etupihan revontuliatsalea 'Rosy Lights' kukassa
Etupihan 'Linnanmäki'
Etupihalta
Alkuun harhailen päättömästi pihalla ja mallailen asioita mielessäni. Suunnittelu on aina yhtä hauskaa ja jännittävää. Pitää koittaa hahmottaa päässä piha vuosien päähän ja nähdä kaikki puut ja pensaat isoina, jotta hahmottaisi kokonaisuuden ja mitkä käyvät mihinkin. Joskus harvoin saatan piirrellä isompia linjoja paperille. Yleensä kuitenkin ostan päättömästi kaikkia kivoja kasveja ja yleensä niitä kertyy seinustoille ihan liikaa tilaan nähden.

Keväällä 2015 mielessäni alkoi muhia ajatus pergolaportista takapihalle hyötypuutarhan sisäänkäynnille. Siinä kohdin oli jo valmiiksi kaksi kukkapenkkiä melko lähekkäin toisiaan, joten paikka oli mielestäni parempi kuin hyvä.
Takapihaa hyötypuutarhaan päin
Jotta pergolaportti istuisi ympäristöönsä vieläkin paremmin, päätin samalla laajentaa kahta kukkapenkkiä. Lapiohommia sai taas tehdä enemmän kun tarpeeksi.
Lapiohommia
 Itse pergolaportin rakensin yksin raksan jämätarvikkeista ja maaleista, joten euroja tuohon hökötykseen ei mennyt juurikaan. Rakennuskaverina toimi reilun 1kk ikäinen poikamme.
Rakennuskaveri
Valmiit elementit


Valmis pergolaportti

Toisesta suunnasta
 Ekan projektin jälkeen kesä oli edelleen vielä aluillaan ja uudet projektit muhivat jo mielessä.
Etupihan istutusaluetta
Sama etupihan istutusalue jatkuu talon sivulle
Takapihaa